Musiikkitaustani loppusuora on hieman pidempi kuin aikaisemmat osiot. Toki seuraavassa esitetyt kokoonpanot voisivat olla omissa blogeissaan…
Palasin Suomeen vuoden 1990 lopulla ja jo seuraavana syksynä rummut pärisivät Kylmäkosken asemalla Barmanin Ollin yhtyeessä nimeltä Värisevät Viisarit. Teimme viikonloppukeikkoja lähialueilla (Lempäälä, Urjala, Iittala) ja tietenkin Kylmäkoskella.
Tanssimusiikki oli vielä suosiossa, mutta soitettiin välillä yksityistilaisuuksissakin (häitä ja messuja). Omat kappaleet rupesivat kiinnostamaan ja niitä syntyi useampikin.
Kuvia yhtyeestä ei ole, mutta alla Ollista tuore kuva keväältä 2013.
Vuonna 1997 lähdin uudestaan maailmalle ja sillä tiellä tässä ollaan edelleen. Värisevät Viisarit jäivät historiaan ja seuraava varsinainen yhtye oli Bangkokissa Narai hotellin Baron ravintolassa syksyllä 2004 soittava Annie’s Band.
Soittelin omia kappaleitani yhtyeen pianistin kanssa koemielessä kun Annie piti taukoja ja niinpä siitä tuli sitten tapa useamman kuukauden aikana muutaman kerran viikossa. Tuolta ajalta ovat kappaleeni Now is the time ja Illusion, jotka on alunperin tehty englanniksi. Keltainen Lintu kääntyi Yellow Bird nimiseksi. Annie’s Band muutti seuraavana vuonna Pattayaan esiintymään ja siellä tehtiin muutama yhteinen kokeilu, josta alla kuva.
Omia kappaleita tuli lisää tasaiseen tahtiin, suurin osa suomenkielellä. Vaimolleni Katariinalle olen omistanut kappaleet Enkeli, Sinä Meri ja tähdet. Kitara kulki mukana maasta toiseen. Varsinaisen päivätyön vastapainona oli mukava soitella kavereille ja joskus virallisissakin tilaisuuksissa. Vapaapäivinä oli oikeastaan terapeuttista näppäillä kappaleita, lauleskella samalla ja tehdä uutta musiikkia. Yksi mieleenpainuvimpia keikkoja oli ystäväni Heidin häät vuonna 2006, jossa toinen esiintyjä oli suuri idolini: Hector.
Kuvaharvinaisuus, Hector ei suostu yleensä yhteiskuviin, mutta vaimoni Kata sai hänet ylipuhuttua.Seuraava varsinainen jatkuva esiintyminen oli vuonna 2009 Portugalin Albufeirassa. Vähän sattumalta tuli keskusteltua fado-ravintolassa esiintyvän yhtyeen José Praia & Aqua Vivan kitaristin Pedron kanssa musiikista ja soittamisesta. Niinpä pari viikkoa myöhemmin olin lavalla bändin kanssa ja soitin loppukesästä jopa fadoa. Upea kappale Lá Longe jäi mieleen pitkäksi aikaa. Suomeksi käännettynä se tarkoittaa kauas pois ja kertoo onnettomasta rakkaudesta… Fado on kaihoisaa ja hieman surumielistäkin musiikkia. Yhtyeessä soitti portugalilaista kitaraa (12-kielinen) perustaja José Praia. Hän sävelsi paljon musiikkia, jota yhtye esitti illan aikana. Alla linkki hänen tunnetuimpaan kappaleeseen: Albufeira (video konsertista).
https://youtu.be/drRC7Cdz4LA?si=P2qxIGSjp82CtvpZ
Alla vasemmalla José kitaransa kanssa.
Viimeinen mainittava ajanjakso ajoittuu talveen 2012-2013, jolloin olin Thaimaan Krabissa koko talven ja keskityin pelkästään laulujeni tekoon. Sain ne samalla muutettua digitaaliseen muotoon ja muutama on saatavilla YouTuben valikoimista.
Sävellyksiä ja sanoituksia oli vuosien mittaan kertynyt paperin kulmille useampiakin, mutta hektinen työelämä ei antanut aikaa niiden kehittämiseen. Nyt kaikista on tehty Teostoon teosilmoitukset ja sovituksia on hieman muutettu. Esiinnyin Krabissa Suomimusiikin illassa ravintola Sawasdeessa (ruokapalkalla) ja nautin olostani. Paras muisto jäi siitä kun eräänä iltana itse Jussi Raittinen tuli kiittämään esityksistä. Se veti sanattomaksi, onhan Jussi yksi Suomirockin legendoja.
Alla hieman hämyinen kuva Raittisesta kun hän yllättäen halusi itsekin esiintyä.
Tulevaisuus näyttää vieläkö sitä joskus jaksaa lähteä esiintymään. Pitkä musiikillinen matka on takana ja laskeskelin, että erilaisia keikkoja on ollut n. 500 kpl. Suurin osa niistä ajoittuu nuoruusvuosiin ja silloin sitä vielä jaksoi mennä yömyöhään paikkakunnalta toiselle.
Seuraava blogi odottaa tulevaisuutta 🙂
Mielestäni musiikki on parasta terapiaa. Nauttikaa siitä.
I came back to Finland end of 1990. Next year I was playing drums with Olli Barman in band ”Värisevät Viisarit”. Olli was living that time in Kylmäkoski (south of Tampere) and we made gigs near by mostly weekends (because of my job in Lahti). Band was playing covers but made also own songs. Olli’s ”Baaritiski” is loaded in YouTube.
Year 1998 I left again to work abroad and left band… But we have met with Olli every year and played for friends.
My stages has changed: 2004 it was in Bangkok (Thailand) with Annie’s Band, where I made and played own songs like ”Illusion” and ”Now is the time” (loaded in YouTube).
Summer 2009 (Albufeira, Portugal) I played every Monday with Jose Praia & Aqua Viva band. Even fado ”La Longe”.
My friend Heidi married in Summer 2006 and asked me to come Finland and sing with famous singer Hector. I remember that gig forever… Thank you Heidi.
After that I have made my own music and last time when I had gigs was winter 2012-2013 in Krabi (Thailand). There I played weekly in ”Finnish Music Nights” in restaurant Sawasdee. Once there was finnish rock legend Jussi Raittinen and he liked my music and came also singing, wow! We have met once before in 1979 when playing in Pelikaani band.
Nice memories between many years in Finland and abroad. My opinion is: Music is best therapy, enjoy of it.
If you want to hear more, go to YouTube and type Hannu Siitonen. There you will find all my songs (some in english also).
Next blog will come when it’s time for that…
Hasi, lauluja rakkaudesta 